Naisen suorituskykyyn vaikuttavat aineenvaihdunnalliset tekijät

Naisten ja miesten lihasjakauma on samanlainen.
Harjoittelemattomien naisten lihassolut ovat kooltaan pienempiä.
Ero on suurin nopeiden lihassolujen kohdalla.
Hitaiden lihassolujen suhteellinen tilavuus on naisella suurempi.
Lihasten hiusverisuonistossa ei ole eroja.
Glykolyyttisten entsyymien aktiivisuudet ovat miesten lihaksissa suuremmat. (hiilihydraattien aineenvaihduntaan osallistuvat entsyymit)
Fyysisen kuormituksen aikana harjoittelematon nainen tuottaa suuremman osan energiasta rasvoilla kun mies.
Glykogeeni varastojen kuluminen liikunnan aikana on vähäisempää naisilla.

Harjoittelun vaikutus, voimaharjoitus kestävyysharjoitus samanlainen miehellä ja naisella, lihassolu kasvaa, entsyymiaktiivisuus lisääntyy, lihasten kyky tuottaa energiaa rasvoilla lisääntyy.
Verrattaessa harjoittelleita miehiä ja naisia, häviävät lihasrakenteessa ja aineenvaihdunnassa olleet erot lähes kokonaan.

Hormonimuutokset

Pitkäaikaisharjoittelusta seuraa usein erilaisia hormonaalisia muutoksia, gonadotropiinien eritys vähenee. (tarvitaan normaalin kuukautiskierron säätelyssä)
Intensiivinen urheiluharjoittelu lyhentää keltarauhasvaihetta ja siten vähentää estradiolin ja progesteronin eritystä.
Testosteroonia erittyy saman verran kun muillakin naisilla, urheilusuorituksen aikana sen pitoisuus veressä voi nousta moninkertaiseksi, palautuu nopeasti ennalleen.
Estogreeni pitoisuus laskee, jos kuukautiset jääneet pois.
Hormonimuutosten syitä ei tiedetä tarkasti.
Pitkäaikainen harjoittelu näyttäisi vaikuttavan hypotalamukseen ja sen seurauksena sekä aivolisäkkeeseen että munasarjojen toimintaan.
Muutokset ovat palautuvia, jo muutaman kuukauden kuluessa kovan harjoittelun päätyttyä.

Kuukautishäiriöt
Oligomennorreaa (kuukautiskierto yli 35 vrk)  tai amenorreaa (kuukautiset poissa vähintään 3 kk)  esiintyy noin 10 - 40 % olumpiatasolla jopa yli 60 prosentilla.
Anovulatooriset (munasolu ei irtoa) 1982 tehdyssä tutkimuksessa 61% maajoukkuetason juoksijalla todettiin anovulatooriset kierrot.
Kuukautishäiriöiden syntyyn voivat vaikuttaa useat tekijät, intesitiivinen harjoittelu, laihuus, psyykkinen stressi, ikä, synyttämättömyys.
Amenorreaa esintyy enemmän kasvissyöjillä kun sekaravintoa syövillä.
Pienentynyt rasvakudoksen määrä. 1970 luvulla tunnetuksi tulleen rasvateorian mukaan täytyy tytöllä olla 17 % rasvaa painosta jotta kuukautiset alkaisivat ja  vähintään 22 % rasvaa jotta kuukautiskierto olisi mahdollinen.

Kuukautiskierron eri vaiheissa ei ole todettu merkittäviä eroja energia aineenvaihdunnassa liikunnan aikana.
Kuukautisten poisjäänti vaikuttaa luun aineenvaihduntaan, kalkkipitoisuus laskee, murtumariski kasvaa.

Aineenvaihduntaan ja suorituskykyyn vaikuttavat enemmän ravinto ja harjoittelu, kun peritty sukupuoli.