Lihaskramppit

 

Krampilla tarkoitetaan tilaa, jossa lihas supistuu tahattomasti ja maksimaalisesti aiheuttaen kipua.

Kramppeja esiintyy niin lämpimässä kuin kylmissä olosuhteissa.

Kramppien syyksi epäillään usein nestehukkaa ja elekrolyyttien epätasapainoa (natrium, magnesium, kalium, B-vitamiini),

useissa kramppien yhteydessä tehdyissä mittauksissa ei kuitenkaan juuri ole havaittu eroja normaalitilaan. ( mitattu verestä !)

Todennäköisin syy ilmeisesti on uupuneessa lihaksessa oleva hermostollinen refleksihäiriö.

Väsyneessä lihaksessa lihaksen rentoutumisvaihe on pidentynyt, ja uusi supistumiskäsky tulee liian liian aikaisin.

Usein krampit tulevatkin juuri siinä vaiheessa, kun väsymyksen vuoksi vauhti on jo alkanut hiipumaan,

myös kuntoon nähden liian kova alkuvauhti näyttää usein johtavan kramppeihin.

Kaikille näille tekijöille on yhteistä se, että ne ärsyttävät lihaksen lihassukkulaa,

joka aistii lihaksen pituutta ja sen muutoksia joka sitten laukaisee ei tahdonalaisen lihassupistuksen.

Lihasepätasapaino ja lyhentyneet lihakset lisäävät alttiutta.

Harjoittelukilometrien määrällä näyttää olevan suora yhteys kramppiherkkyyteen, mitä enemmän kilometrejä sen vähemmän kramppeja.

Jos lihaksessa on liian vähän magnesiumia, ei  ATP ( adenosiinitrifosfaatti ) aineenvaihdunta suju normaalisti, ja sarkomeereihin syntyy rigor- komplekseja (ATP- puuteessa myosiini ja aktiini jäävät kiinni toisiinsa ja lihassupistus ei laukeaa.)

Kaliumia tarvitaan lihassolun palautuessa toimintatilasta lepotilaan (natrium-kaliumpumpu).  Jos kaliumia ei ole, lihas jää supistus tai ylireaktiiviseen tilaan, jolloin pienikin ärsytys saa sen supistumaan.

Liikehermosolu voi olla häiriintynyt  B- vitamiinin puutteesta ja aiheuttaa lihas supistuksen.

 

Kramppeihin on myös eri lääkkeitä, mutta usein saatuun apuun liittyy myös haittavaikutuksia.

Reseptilääkeistä esim: CRAMPITON josta tietoja osoitteesta:  http://www.tohtori.fi/laakkeet/tuote.php3?ID=322