Kuormitus ja palautuminen urheiluvalmennuksessa

Stressi ja väsymys kuuluvat olennaisena osana harjoitteluun.
Useimmat stressi ja väsymisoireet poistuvat elimistöstä muutamassa tunnissa kovankin harjoituksen jälkeen.
Liian kova harjoitus kasaantuneen väsymyksenaikana voi aiheuttaa soluvaurioita aktiivisissa lihaksissa.
Palautuminen lihasvauriosta saattaa kestää 1 - 2 viikkoa.
Autonomisen hermoston palautuminen kestää lievissä tapauksissa  3 - 5 päivää, vakavissa tapauksissa 1 - 4 viikkoa.
Autonomisen säätelyn tason muuttumiseen vaikuttavat useat tekijät, stressihormonitason kohoaminen, perusaineenvaihdunta nopeutuu, leposyke ja ortostaattinen sykereaktio kohoaa, työ ja palautussyke nousevat ja verenpaine nousee.
Mikäli jatkuvasti tehdään harjoituksia siten ettei harjoituksista ei palauduta ennen seuraavaa harjoitusta on seurauksena sympatikotoninen ylirasittuminen.
Ylirasituksen tyypillisiä merkkejä ovat anaerobisen aineenvaihdunnan kohoaminen jo kevyessäkin harjoituksessa ja toisaalta maksimaalisen anaerobisen suorituskyvyn ja maitohapon sietokyvyn heikkeneminen.
Parasympatikotoninen ylirasitustila on harvinaisempi ja sen saavat yleensä pitkäkestoisia matala intensiteettisiä harjoituksia tekevät kestävyys urheilijat.
Tässä ylirasitustilassa elintoiminnot ovat hidastuneet, ja maksimaalinen harjoitustaso laskee.

Ylirasitustila kehittyy hitaasti vaikka sen loppuvaiheessa suorituskyky laskeekin nopeasti.
Ylirasitustilaa voidaan mitata erilaisilla laboratoriossa tehtävillä verestä otettavilla testeillä.
Yksinkertainen ylirasituksen mittausmuoto on heti aamulla levossa mitattu syke ja heti ylösnousun jälkeen noin 30 sekuntia, mitattu ortostaattinen syke.
Ortostaattisen sykkeen nousu 15 -25 lyöntiä minuutissa kertoo jo ylirasituksesta, tai jostakin kehossa olevasta normaalista poikkeavasta tilasta.
Rasitus ja palautuminen ovat valmennuksessa monien tekijöiden muodostama kokonaisuus, jota tulee arvioida ja seurata riittävän monipuolisesti.

Ylirasitustilan oireita

Sympatikotoninen   BASEDOVO tyyppinen  ylirasittuminen Parasympatikotoninen   ASIDON tyyppinen  ylirasittuminen
   
Helposti väsyvä Helposti väsyvä
Ärtyisä Rauhallinen, välinpitämätön
Huonosti nukkuva Nukkuu hyvin
Ruokahaluttomuus Normaali ruokahalu
Laihtuminen Kehonpainossa ei muutoksia
Helposti hikoileva Normaali lämmön säätely
Yö hikoilu  
Usein esiintyvää päänsärkyä Ei päänsärkyoireita
Sydämmen tykytystä, pistoa ja painontunnetta rinnassa  
Nopea leposyke Normaali leposyke, jopa alentunut
Vilkastunut aineenvaihdunta Normaali aineenvaihdunta
Kehonlämmön kohoaaminen Normaali lämpötila
Hidastunut sykkeen palautuminen kuormituksen jälkeen Normaali sykkeen palautuminen kuormituksen jälkeen
Tavallista jyrkempi hengityksen nouseminen rasituksessa Ei hengitys vaikeuksia
Vähentynyt stressinsietokyky  
Liikekoortinaadio heikentynyt Liikkeet kulmikkaita ja koortinaatio huonontunut
Lyhentynyt reaktioaika Reaktioaika normaali tai pidentynyt
Käsien vapina  
Levoton ja / tai masentunut mieliala Normaalimieliala
Tummat silmänalukset Adrenaali alhaalla
Kalpea Kortisoli alhaalla
Verenpaine: systolinen nousee diastolinen laskee  

Ennen kun ortostaattista sykemittausta aikoo käyttää, on aamusykkeen tavoin saatava selville perustaso
normaalin harjoittelun yhteydessä useamman viikon ajalta.


 

Seuraamalla aamu ja ortostaattista sykettä saa tietoa elimistön rasitustilasta.
Kuviossa ensimmäinen lyhyt hyppäys on tyypillinen tilapäinen häiriö.
Pysyvästi kohonneet sykkeet varoitus rasittumisesta.
  Ortostaattisen sykkeen mittaaminen.
Aluksi minuutti makuulla, sitten puoli minuuttia pystyasennossa.